Pupu, ei kun siis Bemu vauhdissa

Olis aika pullee pupu tämä XD (*reps*). Tai sanotaanko jotta lihaisa ;D

Kaksi päivää olen nyt painanut putkeen kantaen kaikkea mahdollista. Kirjahylly alkaa näyttää tyhjältä, lähtee toiselle puolelle huonetta viikonloppuna.

Hyllyn paikalle taas tulee vanha ompelukonepöytä, joka on tähän mennessä käynyt läpi varmaan kaikki mahdolliset paikat täällä.

CD:t lojuu vaihteeksi taas lattialla koska vanhat CD -tornit matkasivat Manseen ja uusi odottaa vaatehuoneessa jotta esikoinen ruuvaa sen seinään kiinni.

Design by Ikea...

Vitriinikaappi on saanut ensimmäiset tavarat sisäänsä. Tuunattua Ikeaa...vaihdoin puuhyllyt lasihyllyihin ja laitoin ne samalla eri korkeuksille; kuten keittiössäkin.

Vanha sohvapöytä lähtee huitsin nevadaan, enkä todennäköisesti hanki olohuoneeseen pöytää ollenkaan. Rahin ennemminkin.

Olimme esikoisen kanssa kiertelemässä huonekaluliikkeissä, esikoinen etsi jotain itselleen ja mä etsin ruokapöytää. Tsiish, mitä suurperheitä nykyään oikein on kun "kaikki" ruokapöydät olivat 6 hengen pöytiä. Jos joku pienempi löytyikin niin se oli just niin karmea että sen ääressä menee ruokahalu :(


Makuuhuone on vielä iso kysymysmerkki. Todennnäköisesti siitä tulee yhdistetty työhuone/nukkumispaikka. Mä en tykkää lojua sängyssä vaan mulle sänky on nimenomaan se paikka johon mä menen nukkumaan muutamaksi tunniksi.

Ja juu, kyllä kohta alkavat langatkin hakea paikkaansa ;D Muutama kerä tuli lisääkin. Ensiksi mun uusi mielilankani; Schachenmayr Cotton Bamboo:

Lankaa on myynnissä ainakin Fiinaneuleessa ja Titityyssä.

Ja löytö huuto.netistä Ilseriitalta


Langat ovat savikulhossa jonka ystäväni teki minulle kyllästyttyään ainaiseen purkoosiini :) Ihana kulho, näissä itsetehdyissä on aina niin upea fiilis, ihan erilainen arvo kuin kaupasta ostetuissa.


Esikoinen on huomenna tulossa viikonlopuksi ja suurimmaksi osaksi viettää aikansa Kirjurissa. Mä menen lauantaina lasten isoäidin luo viettämään käsityöpäivää ja yritän kuikuilla ikkunoista näkyykö "tuttuja", niinkuin tuo Ville Valo <3. Juu, niin sitä viedään vanhaakin jos Valoville ilmaantuu näköpiiriin *virn*

Tänään heräsin ennen kuutta ja olen nyt saanut imuroitua ja tyhjennettyä kirjahyllyn. Tiskit pitäisi ottaa koneesta ja aloittaa pesuhuoneen siivous. Esikoiselle on ole vielä sanonut että pesuhuoneessakin tavarat ihan pikkuisen muuttavat paikkaa; poika olisi varmaan perunut tulonsa jos tietäisi sen homman...

Ja Bemun uutisten loppukevennys; teekannun uusi virka


Mukavia käsityöhetkiä, vaikka sitten kynttilän valossa!

Hellettä pitelee...

...ja helle taas piteli meikäläisen melkein hissukseen. Monen VIIKON jälkeen eilen olin eka kertaa liikkeellä. Eikä se maailma sen kummallisemmaksi ollut tänä aikana muuttunut. Olis ny jotain voinu tapahtua, ettei aina sitä samaa ;))

Eilen mietin että intiaaninimeni The Knitting Bull vaihtuu kohta nimeksi Purkaa Kaiken.
En enää edes muista montako kertaa purkoosi on iskenyt tähän Tennessee -jakkuun, mutta kohta se iskee sen viimeisen kerran enkä enää aloita uudestaan.



Jos neulon etureunaan ylimääräisen ainaoikein kerroksen, niin se näkyy. Jos taas en neulo, niin sitten etureuna "vetää". Argh.

Esikoinen muutti sitten viime viikolla omaan asuntoon. Mä en tiedä miten tässä näin kävi, mutta nyt mulla on kaikki huonekalut väärässä paikassa ja mä kannan kirjoja paikasta toiseen melkein samaan tahtiin kuin tähän asti olen kulkenut astioiden kanssa. Ja kaikki tämä vain siksi että poika vei mun CD -tornini.

Se on niinkuin Tarina sanoi; naisihmisen asunto ei ole koskaan valmis.

Nyt tyhjentämään tiskikone ja suunnittelemaan vitriinin sisustusta. Kuvia huomenna!

Have a Nice Day

Kuinka paljon mahtuu pieneen keittöön...

Lapseni tekivät yhteenvedon kuluneesta vuodesta ja muutosta. Totesivat että tuskin tämä koskaan "valmistuu" vaan kohtalona on jatkuva muutostila. Tällä hetkellä kuulemma on vuorossa astioiden kantaminen paikasta toiseen ja takaisin. No juu, jotain asianpoikasta tuossa pentujen puheenvuorossa on; nääs kun ensin laitoin astiat kaappeihin. Sitten totesin että on kaksi vaihtoehtoa; täällä on joko liian pieni keittiö tai sitten mulla on liian paljon astioita. Kunnes totesin, että mikä ja kuka käskee pitää kaappien hyllyt tasakorkeuksilla. Joten ei kun Keittiötukkuun ja lisää hyllyjä!



Ja sitten kun saisin homman tähän vaiheeseen,niin totesin että mä haluan vähentää astioiden määrää... Ja niin astiasavotta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

Kuin myös muuttourakat. Esikoinen osti itselleen vihdoin asunnon mansesta ja muuttaa ensi viikolla. Kaksi viimeisintä kesää onkin kuluneet muutoissa joten ehkä nyt sitten kaikki ovat asettuneet paikoilleen. Sana muutto saa kylmiä väreitä aikaan jo meissä kaikissa :))


Kaikki on niin tuskaisen kauan niin tuskaisen ihanasti rempallaan.

Eilen illalla meikäläiseen iski joku hulluuden puuska. Ilmeisesti lääkitys alkoi osua kohdalleen, mutta joka tapauksessa sain yhden puseron alun liikkeelle, tein kaikenlaisia hätäaputöitä ja katsoin illalla vielä elokuvan The Gift. Suosittelen!
Hulluus piti pintansa vielä tänäänkin koska aamulla imuroin eikä moiseen hommaan ainakaan se innostanut että ilma olisi kummemmin viilentynyt. Eikä ole satanut :(

Joka tapauksessa laskin että viikon hommat on tehty, joten loppuviikon voikin ottaa rennosti jazzaillen koska Porissa on jazzviikko menossa.


ja jos vesisade yllättää niin heitetään kumisaappaat jalkaan


Pääasia että ollaan asianmukaisesti pukeutuneita

Juppikissa... ;D

Joka tapauksessa katson että nyt on se aika päivästä jolloin kuuluu syödä iso annos jäätelöä. Mukavaa maanantai-iltaa muillekin ja paas hakien Neferi nitrot esiin, koska seuraavaksi täällä on käsityökuvia *virn*

Klo 13,00

Se oli joskus 70 -luvulla, siellä loppupäässä. Päivämäärä oli tämä sama, lämpötila oli sama, klo oli just tasan 13, kun putkahti poika maailmaan. Tämä mun esikoinen.


Hoitaja tuumasi jotta excellent,poika oli terve ja painoakin oli kertynyt 3 950 g.

Ei sitä silloin hankkinut uskoa että siitä rääpäleestä aikuinen mies kehittyy

Mut niin siinä vain kävi :D

Viime päivät ovat olleet tuskaisia. Minä ja kuumuus ei olla kavereita keskenämme.
Vaikka kuinka paljon joisi, niin aina on jano



tarpeeksi viileästä paikasta voi vain unelmoida



kun taas kissa hakee nukkumapaikkansa just sieltä mistä vain pienikin varjo löytyy



Eilen kun luin uutisia, niin enpä voinut uskoa että jossain elämäni vaiheessa voin olla samaa mieltä Seppo Rätyn kanssa.

Rätyä lainatakseni "... Nämä peltilaatikot tarkoittavat sitä, että joka tolpalle tultaessa ihmiset jarruttavat. Tolpan jälkeen kiihdytetään, kunnes tulee seuraava tolppa, ja taas jarrutetaan. Ja kuitenkin ajetaan koko ajan käytännössä katsoen alle rajoitusten. "

Valtatie 2:lla Ulvilan kohdalla ihmiset jarruttavat siinäkin kohdassa missä on taulu joka näyttää nopeuden...

Ilmeisesti on sitten muitakin tähän asiaan suivaantuneita...


Nyt mä menen ja työnnän pääni jääkaappiin hetkeksi jonka jälkeen romahdan sohvalle ja mietin jäisiä ajatuksia


Yrittäkäähän pärjätä, ei tää ole vielä mitään; sunnuntaina on ainakin 27 mittarissa.

Kiva Virpi kun sinäkin löysit tänne! Uusi näppis, en olis muuten arvannutkaan *reps"

Muoks. lapsen syntymäpaino korjattu "normaaliksi"