sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Teemun Halloween kepponen

En tiedä voiko tätä oikein kepposeksikaan sanoa, mutta jos kissa tuumasi että karkki tai kepponen; niin karkkia se ei tästä ainakaan saanut.
Menin parvekkeen ovelle kurkistamaan että mitä Teemu Viis Vee touhuilee niin kissa istui oven takana lintu suussa. Teemun olemattoman saalistusvaiston tuntien tuo olisi jo muutenkin ollut ihan ihme juttu, mutta kun tuo parveke on lasitettu ja lasit eivät ole koskaan auki.
Vaikka olisin kuinka aukonut ja sulkenut silmiäni niin siellä se istui, musta otus talitintti suussa. Jos pihassa olisi ollut piilokamera, niin mun ilmeestäni olisi saanut vallan messeän kuvan.

Pikkuisen jo aloin epäilemään että jälkikasvu tekee mulle kepposta ja on piilottanut jonkun pehmolelun parvekkeelle kissan löydettäväksi, mutta kun tuo otus tajusi että nyt sillä on jotain syötävää, niin pakko oli uskoa lintu oikeaksi.

Varmuuden vuoksi vielä soitin kummallekin, ja pojat taisivat saada eilisaamun parhaan naurun. Jostain raosta se lintu on parvekkeelle eksynyt ja lentänyt päin ikkunaa katkaisten kaulansa; koska mitään elävää tuo katti ei kiinni saa.

Tänä aamuna kiipeilytasolla istui kissa odottaen suu auki ja nyt on pettymys kova kun yhtään lintua ei lentänytkään suuhun. Life is Hard.

Neulomossa jo hehkutin D-vitamiinia ja hehkutan edelleenkin. Elokuun lopussa aloin napsia tabuja lääkärin määräyksestä, ja vointi on ihan tosissaan parantunut. Krooniskasta johtuva oksentely on melkein kokonaan poissa; mä olen virkeä ja nukun yöni hyvin. Joten nyt sitä on sitten tullut tehtyä vaikka mitä!

Ensimmäisesta tuubista tuli kyllä varsinainen tuuba; se ei istunut yhtään kaulalle

eli purkoosi iski ja nyt on uusi versio puikoilla, parikymmentä silmukkaa lisättynä ja ½ numeroa isommat puikot. Nyt sen pitäisi saada laitettua kahdeksikkona kaulalle.
Mallineule on samaa: kierolla ihmisellä on kierot silmukat XD

Lankana muutaman vuoden varastossa marinoitunut Noro Silk Garden Lite

Noron Yuzenista (nro 9) laitoin aamulla puikoilla tämän Dropsin mallin:

Pikkuisen on ehkä tuo Noro kovaa, mutta menköön, ei tuon niin pehmeä tartte ollakaan.

Seiskaveikka odottaa aloittamistaan jotta pääsisi muodostumaan tällaiseksi

Ja puikoilla on Rowan Felted Tweedin lilan värinen lanka joka taas yrittää saada tällaisen muodon:


Eli täällä mennään periaatteella; Kun on monta työtä puikoilla, voi olla että edes yksi niistä valmistuu ;D

Samalla periaatteella taidetaan mennä sisustuksen kanssa:

Pikkuinen kirjahylly on tyhjennetty

samoin kuin tv-taso ja kai noihin jotain pitäisi alkaa taas tuupata.

Keisarinna löysi paikkansa eteisen lipaston päältä

ja nyt alkaa mansetin ja kynttelin etsintä ;))
Juu, mun hommani on tätä nippelin ja nappelin metsästystä, joka on hiiiiidasta mutta josta mä nautin.

Ensilumi satoi jo maahan. Jep jep, kyllä täällä Länsirannikolla tätä saa kutsua lumeksi

Mikä ei ole vettä, se on lunta täällä.

Eipä tänne muuta ihmeellistä kuulu. Jälkikasvusta nuorempi oli 1½ viikkoa Saksassa työmatkalla. Vanhempi tekee samaa kuin minä; sisustaa omaa asuntoaan. Lasten isoäidin luona käyn aina kun tilaisuus tulee; ihania päiviä käsitöiden ja hyvän ruoan ja mukavien juttutuokioiden kera. Kaikki on vaihteeksi todella hyvin!

Happy Halloween to Everybody!

torstai 21. lokakuuta 2010

Kun neliöt ei riitä...

rakennetaan tietysti lisäsiipi XD

No ihan noin pitkälle mä sentään en ole mennyt, mutta nämä 60 vaivaista neliötä on kyllä viime kuukauden aikana saanut kyytiä. Jos sanon että mikään ei ole ennallaan, niin tiedätte että kaikki on nyt joko oikeassa tai sitten ihan väärässä paikassa...

Vielä viimeinen iso rutistus on edessä makuuhuoneen kohdalla. Mä tajusin että mä tarvitsen työhuoneen. Älkää kysykö miksi, ei mullakaan ole mitään hajua miksi mä sellaisen tarvitsen, mutta yhtenä päivänä vain totesin että näin on. Johtui varmaan siitä kun puolen tuntia hain yhtä paperia ja toisen puolen tuntia jotain muuta ja totesin että jos mä en saa työhuonetta niin mä en KOSKAAN löydä täältä mitään.

Muistatte varmaan (ainakin jotkut) makuuhuoneen systeemin; eli ihan normi makkari.

No nyt sieltä lähtee sänky veks, ja tilalle tulee sellainen yhden naisen ja yhden kissan vuodesohvasänky, vai mikä sen sohvan näköisen härpäkkeen nimi sitten onkaan.

Eli kun kaikki nuo lähtee tuolta niin mä voin kantaa sisään vaikka mitä. Arvatkaapas ketkä on innoissaan kun joutuvat kantohommiin... Just niin; jälkikasvu hakee epätoivoissaan piiloutumispaikkoja ;D

No, jottei tulisi vääriä käsityksiä niin on myönnettävä että ovat hyvin olleet apuna, ilman poikia mä en saisi täällä mitään aikaan.

Syy tähän hetkelliseen kirjoitustaukoon taas löytyy operaattorista. Laitoin Elisan liittymän pois ja hankin Saunalahden; ihan silkan rahan tähden. Saunalahti maksaa 9,90€/kk eli pitkän pennin vähemmän kuin Elisa. Pikkuisen taas oli ongelmia ennenkuin netti toimi, useampikin päivä meni arvuutellessa jotta pätkiikö vai eikö pätki, siinäpä nettiriippuvaisen pulma.
Loppujen lopuksi kun mä olin aikani taistellut härpäkkeiden kanssa ja saanut kaiken vain enemmän sekaisin

esikoinen tuli ja tapansa mukaan korjasi mun viritelmäni, joten ainoa joka nyt enää pätkii on meikäläisen muisti. Mutta joka aikakaudella meillä tuntuu olevan omat riesansa

mitähän seuraavaksi..?

Teemu elää ja voi hyvin. Ja pitää huolen mun kunnostani. Nyt on jo sen verran viileää että parvekkeen ovea ei voi pitää auki, joten varmaan arvaatte mitä tuo musta otus tekee. Tahtoo parvekkeelle, tahtoo pois parvekkeelta, tahtoo taas parvekkeelle...

Ja jos mä en tarpeeksi vikkelästi saa persaustani ylös tuosta sohvasta ja parvekkeen ovea auki, niin parvekeoven ikkunalasit helisee kun se iskee tassulla lasiin. Some things never change.

Tässäpä tätä juttua jo tulikin, seuraavaksi paneudun asiaan kutominen, joulu ja uudet ihanat langat.
Mukavaa torstaipäivää toivottaa hän joka sai Neulomosta tunnustuksen Vuoden 2010 Tukija. Olen ihmeissäni mutta myös erityisen otettu moisesta. On kaunis kiitos jos on voinut olla avuksi.