Jonain kauniina aamuna kun menin pysäkille niin oli pakko seisahtaa ja heilutella päätä josko kaikki kuulat menis kohdalleen, kun yhtäkkiä bussipysäkki oliki kävelly täl puolel tiet
Ei oo ihme jos pieni ihminen sekoilee kun ei nää näemmä tiedä minne ne nuo pysäkit tunkisivat.
Eilenkin oli varmaan kolmas pysäkki ennenkuin osu oikeaan. Kotiin mä olen vielä osannu tulla, ja se johtuu varmaan siitä et mä oletan millä bussilla mun pitäis tulla ja sit mä olen bussikuskin kraivelis kiinni kysymäs et meekkö sää luorontiel vai ekkö sää mee. Yleensä ne on vastannu totuurenmukaisesti mut mää orotan et koska joku virnuleuka sannoo et juu, mennee hän ja sit mää löyränki itteni jostain pietniemest, mikä on aika hyvin kosk sin ei kuulemma eres bussit kulje.
No niin, nyt mä sain toteutettua tätä murteella kirjoittamista, joten eiköhän siirrytä asialliseen päiväjärjestykseen. Tällä kertaa mä muistin ottaa kameran mukaan, ja kyllä, täällä on ihan komeesti lunta
ja jos olette ihmetelleet mikä on se tumma hahmo siellä teidän painajaisissanne, niin sehän olen tietysti minä
Oi, minä suuri ja mahtava kuin...
Bussipysäkilla odottelu on ihan kivaa kun voi suunnitella kaikenlaista jännää. Mun suunnitelmani kylläkin keskeytti tämä otus joka ilmaantui yhtäkkiä näköpiiriin. Eli nyt on tulossa Bemun luontokuva joten silmälasit päähän ja suurennuslasi käteen:
eli kun tarkkaan tsihtaa niin kyllä tuolta koivun rungolta löytyy otus joka tarkasti katsottuna osoittautuu oravaksi. Ei tätä kyllä vuoden luontokuvaksi valita, mutta sainpahan jonkun otuksen tallennettua kaupunkimatkalla ;))
Luontokuvan jälkeen jatkoin tuumailuja ja mietin jotta voisin laittaa seinälle kuvat asuinpaikoistani. Lasten isoäidillä on tällainen kuvakollaasi ja se on tosi upea. Mä ajattelin vain paria kuvaa:
eli mun lapsuudenkotini jossa äiti asui loppuun asti
THE RUSKILA
Ja siihen alle tämä edellinen koti
THE HOME
Lausutaan samoin kuin kirjoitetaan.
Jotta kaikenlaisia ajatuksia sitä päähänsä saa heti kun vetäisee keuhkot täyteen puhdasta happea. Taisi olla meikäläisellä happimyrkytyksen oireet.
Päivä sujui joka tapauksessa rattoisasti. Kävimme kaupungilla ja juttelimme niitä näitä. Oli taas tosi mukava päivä.
Tänään on esikoinen tulossa illalla ja huomenna jälkikasvu siirtää pesutornia strategiset 30 cm. Mulla oli tosi hyvät perusteet miksi tornia täytyy liikutella, joten ei tarvinnut kuin kerran pyytää :D Kuopuksen kanssa teimme joku ilta suunnitelmat parvekkeen varalle. Mä kuulin kun nuo banzai-rykelmän kivetkin nauraa hörötti kun mä kerroin suunnitelmistani mitä kaikkea mä sinne parvekkeelle istutan. Suuret on suunnitelmat
Kuopuksen kunniaksi on sanottava että pojan pokka piti kiitettävän hyvin. Lopputuloksenhan me kaikki joka tapauksessa tiedämme;
Joka tapauksessa minä lähden nyt kahville ja toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja rattoisaa viikonloppua!
