Kun ei kiinnosta bingo eikä löydy pokerisakkia niin sittenhän on pakko valita ravit! Siinä vaiheessa kun huomasin katselevani televisiosta Vermon raveja, totesin että se on siinä; eläkeläisen harrastus.
Nyt pitää sitten vain valita suosikkihevonen. Mitäs siinä täytyykään ottaa huomioon, hmm
No, tietty että hevosvoimia löytyy.
kaviot on kunnossa
ettei se tunge turpaansa nyt ihan joka paikkaan
Radalla sen pitää osata estää toisten ohitusyritykset
ja osata ottaa voitto tyylikäästi
unohtamatta nestetankkausta
Kun taas radan ulkopuolella sen pitää osata ottaa pienemmät huomioon
hei, laukkaan ratsu reima...
ja tietysti sen täytyy osata tulla toimeen kissojen kanssa
No, edellä mainitut asiat eivät niin kovin tärkeitä ole meikäläiselle, joka aina on valinnut kannustettavan hevosensa nimen perusteella. Jossain vaiheessa lemppari oli Vappu-Heppu, sitten oli Brat Wurst. Nyt olisi kaksi vaihtoehto: Voinappi tai Yllin-Kyllin... Jos mä saisin oman hevosen mä varmaan laittaisin sen nimeksi Al Pakka...
Varo kameleja bemu, varsinkin jos niillä on noin epäterveelliset juomatottumukset! Luulen nimittäin, ettei kameli pärjää raveissa....
VastaaPoistaAi pahus, oliko se kameli. Mä luulin että se on ns. musta hevonen ;D;D
VastaaPoistaVai että raveja. No, onnea vaan matkaan! Minusta nimen lisäksi tärkein kriteeri on kyllä tuo viimeinen.
VastaaPoistaMä nauroin vielä tänä aamunakin tuota Virpin kommenttia :)) Taitaa olla parasta pysyä erossa tästä lajista jos mä en erota hevosta ja kamelia toisistaan ;D;D;D
VastaaPoistaheheh, ja kameli voi sylkäistä aika ikävästi :). Tosin jos alat jockeyksi, niin pääset aika korkealle..
VastaaPoistaJosko Ratsastus olisi mitenkään ajankohtasta vaikka ensin Ponilla.
VastaaPoistaBingoa en minäkään ole ehtinyt vielä kokeileen ja ravit on niin kaukana että totoa pääsis kokeileen.
Täältä meiltä kun on pitkä matka jokapaikkaan olen huomannut että paras harrastus on neulominen ja yksin puhelu ei tuu etes riitaa kun ei saa vastusta kenestäkään.
Päiväseltään ei kyllä kameliajoissa käväise, mutta niitäkin järjestetään siellä missä on reilusti hiekkaa.
VastaaPoistaHevosurheilussa, jos pysytään niin laukkakisoissa saisi kukkahattutäti keekoilla toisenkin sorttisissa hatuissa.
Pillerihattua ei parane sekottaa pilleriin, kun se on taatusti hankala nielaista.
Tietysti pillerihattu makuelämys tulee nauttia, jos uhoaa hattunsa syömisellä ettei joudu syömään sanojaan.
Hmmm ... miltä kuulostaisi takapihan pyllistyksen huutosakkiin liittyminen? Asu olisi vapaa ja sais huutaa seepralle heiniä.
Cheerleaderiksi ryhtymistä täti ihmisen kannattaa kokeilla etuottona ihan kotosalla esim. haaraseisonnassa kahden eri tuolin päällä tunnostellen huimaako ja kuinka niitä pölyhuiskia kykenee samaan aikaan huiskimaan suuntaan sekä toiseen. Jos päätät kokeilla niin kokeile kattokruunun alla ja ainakin kristallit kiiltävät kokeilun jälkeen.
auts, vesi valuu silmistä kun lukee teidän ehdotuksia... ;D;D;D
VastaaPoistaJos mä alan jockeyksi ja aloitan homman ponilla niin poniparan jalat on tohjona ennenkuin päästään edes liikkeelle.
Cheerleaderinä olemisen kokeilua mä en uskalla edes ajatella, lattialla haaramakuulla palokunnan pelastettavana kun ei pääse ylös... juu ei, mä en hingu pääsyä tilannehuoneen listalle.. *reps*