Aivan ilmeisesti nakkebyssä on edelleenkin vallalla ajatus naisparasta joka joutui kodistaan lähtemään. No siinäpä heillä on talviaika kulunut leppoisasti mokomia pohtiessaan sen sijaan jotta olisivat menneet ja hankkineet elämän.
No, päästäkseni eroon entisestä elämästäni (ai niin, sorry, MINÄHÄN olen jo päässyt siitä eroon), suostuin siis käymään Kauratiellä katsomassa uutta ja uudistettua hienoa taloa.
Minä tietysti oletin että iso saha on käynyt
ja että justeerillakin on jotain töitä ollut
Ilme oli varmasti samanlainen kuin Iso-Arskalla kun näkee jotain kauheaa
Hitsi, siellä ei ollutkaan isoa komeaa kartanoa, vaan se sama vanha Kauratie nökötti siinä samalla paikalla. Uusi hieno katto oli se sama vanha tiilikatto, mutta vain pestynä. Ja uudet upeat tiilet oli ne itse valitsemani tiilet, mutta vain pestynä.
Hitsi, mä en ole tiennytkään että olen noin upeassa talossa asunut *reps*
Isot, pahat ja rumat olivat saaneet yläosan laudat maalattua
mutta mitään radikaaleja muutoksia ei ollut tapahtunut. Mä katselin taloa ja mietin että mitä tästä nyt sanoisi. Kauratie on nähty ja käyty, tein sen minkä talonmyyjän aivan ilmeisesti täytyykin tehdä; käydä katsomassa myyty talo... Höh??? Mä en olekaan tiennyt että MUN pitää vielä tehdä lopputarkastuskin.
Lasten isoäidille kun aamulla tapauksesta juttelin, naureskellen totesin että nyt mä menen pesemään kasvoni. Jos pelkkä pesu saa näyttämään uudelta niin katsotaan nuorentaako vesipesu kasvoja kuinka monella vuodella
Ja juu, oli siitä käynnistä jotain hyötyäkin. Iloinen vana jäi jälkeen kun tulin kotiin
Ei ollut mitenkään epäselvää että tämä on minun kotini
heh, hieno valokuvakavalkadi :)
VastaaPoistaJotenkin tuntuu että sinulla ei ihan hirveä ikävä ole Kaurakotiin ;) Mukavaa alkavaa viikkoa :)
VastaaPoistaTaidat viihtyä ihan kiitettävästi nykytilassa :).
VastaaPoistaSattumaako vain, mutta meillä on samanlaiset blogitaustat, meikällä tietty harmaa, kävin juuri tänään vaihtamassa. En löytänyt lilaa, mutta käyhän tuo harmaakin :).
Kiva kuulla, että olet kotiutunut hyvin tähän uuteen kotiisi! Mukavaa sunnuntain jatkoa sinulle ja Teemulle rapsutuksia!
VastaaPoistaSiis ei voi olla totta, mä vaihdoin tämän kanssa tänään, siis blogitaustan!! Mä sain koko blogini niin sekaisin kun mä kokeilin että jos mä teen näin, niin mitähän tapahtuu...et cetera.
VastaaPoistaOn se kyllä kumma kun mä viihdyn täällä ;D;D Mun nurmikko leikataan eikä mun tartte stressata; talvella lumityöt tekee joku muu. Mun ei tartte miettiä mitä lämmitys maksaa, kunhan vuokrani maksan. Mä pääsen sujuvasti liikkumaan (Bussikuskin painajainen), talonmies asuu viereisessä talossa ja ihmisiä on lähellä ja silti kaukana. Yksinäiselle naiselle erinomainen asumismuoto, tai ainakin mulle :)
:) huvitti niin! Piskuisela paikkakunnalla asuneena tiedän, että naapurit ja puolitutut tietävät asiasi paremmin, kuin itse konsaan...
VastaaPoistaSIKSI, juuri siksi mullekin TÄMÄ olotila tuntuu nyt niin erityisen hyvälle...
Hauskat kuvat olit kehitellyt juttusi tueksi.
KIITOS! ja mukavaa uutta viikkoa!
Muuten Porissa asustelee mun isosiskoni, Aulikki :)
tuksu
p.s. siis asuthan siellä, varsinais suomen helmessä?
samainen pönttöpää
No jopas oli hauska juttu :D
VastaaPoistaPorissahan minä, Väinölässä. Kohta tulee vuosi tänne muuttamisesta. Toivottavasti sisaresi pitää täällä asumisesta :)
VastaaPoistaHei,kiitos vierailusta blogissani.Minulla on jo vähän useampi vuosi Porissa, ja kissoja on 3 kpl. :)
VastaaPoistaMutta hauskastippa osaat kirjoittaa,nauratti niin tuo juttusi, ja sopivilla kuvilla höystetty.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle.
Ihana kuulla, jotta olet kotiutunut bemulandiaan!
VastaaPoistaJuu-u pienien paikkojen kiro on juuri tuo ... mepä tiijetään paremmin kuin ko hlö ite ... asia.
No, se on nyt sinulta taakse jäänyttä elämää muistoina kuitenkin mukana.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Kuulostaa mukavalta, ja on hauskoja kuvia!
VastaaPoistaKiva vierilu mulla taas ollut täällä, kiitos! :)
Niin se on että naapurit taitaa tietää asiasi paremmin kuin itse ainakin täällä pienellä kylällä.Minulla on tapana sanoa kun kyläläiset kyselee mitä minulle kuuluu,että eivät ole vielä ehtineet minun korviini.Se on ollut tämän 39 vuoden kirous.Parasta on se että tietävät asiat paremmin kuin asiaomainen itse.
VastaaPoistaNo jopas, täytyypä kokeilla itsekin tuota pesemällä uudistamista. Mistähän sitä aloittaisi, naamastaan vai niistä lukuisista nuhjuisista vaatteista, joita ei ilkeä enää pitää muuta kuin kotona ja sielläkin pimeässä (no, ne rievut on kyllä pesty aika moneen kertaa eli ei varmaan tehoa niihin). Taidan aloittaa olohuoneen seinästä, jonka maalaaminen on ollut suunnitteilla.
VastaaPoistaHitsi bemu, sä oot karannu töänne1 Nyt vasta klöysin, hyvä kun jätit SariTädin blogiin merkinnän. Nyt pääsee taas lukemaan aidosti hauskaa blogia. T:Virpi
VastaaPoistaJa joo, mulla on uus näppis käytössä ja vanhat nakkisormet!
VastaaPoista