sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Sairaalaelämää

Tämä blogikirjoitus on kirjoitettu itkuisena, vihaisena, pettyneenä, välillä jopa raivon vallassa. En takaa etteikö joukossa ole painokelvottomia sanoja.

Tiistaina olin veri-ym. kokeissa. Keskiviikkona lääkäri passitti minut sairaalaan, jossa olin 3 päivää eli tulin perjantai-iltana kotiin. Minun kohdallani kaikki meni ok, eli ei siitä sen enempää; ehkä joskus myöhemmin.

Ensimmäiset 5 tuntia olin potilashuoneessa ja viereisellä pedillä oli 91 -vuotias vanhus joka oli tuotu ambulanssilla sairaalaan rytmihäiriöiden takia. Tapasimme n. klo 13 ja vanhus pyysi josko voisin jutella hänen kanssaan. Hänellä oli huono olo, hän oli peloissaan ja yksin.
Tottakai se sopi minulle, hän kertoi minulle elämästään ja oli hyvillään että olin siinä, olin kuulemma hänen suojelusenkelinsä.

Klo 18 olimme edelleen samassa tilanteessa. Tai no minä olin, vanhuksella oli kipuja, hänen rytmihäiriönsä pahenivat ja vointi huononi. Pyysin paikalle lääkäriä, hoitajia ja sain sen saamarin saman vastauksen joka kerta, samoin kuin tämä vanhuskin; lääkäri tulee kun ehtii ja potilaat hoidetaan sitä mukaa kun ovat tulleetkin. Mitä hittoa, minun mielestäni potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Kenelläkään ei tuntunut olevan kiire vanhuksen luo.

Lääkäri tutki minut, pyysin että hän olisi ottanut huomioon vanhuksen, minulla kun ei ollut hätä. Ei luonnistanut.

Vanhus pyysi jos puhuisin hänen puolestaan lääkärille; hänen oli todella huono olla, hän ei ollut saanut syödä aamun jälkeen, hän oli väsynyt ja kipeä.

Lääkärin tutkimuksen jälkeen minut passitettiin tarkkailuun. Pyysin saada jäädä vanhuksen viereen siksi aikaa kunnes tämä pääsisi hoitoon. Ei sopinut. Loppusilaus tuli juuri kun olin lähdössä. Joku s****nan käpylehmä hoitaja haukkui tämän vanhan ihmisen niin että vanhus alkoi itkeä. Syystä että vanhus pyysi lääkäriä luokseen eikä hoitajan mielestä tajunnut että potilaat hoidetaan tulojärjestyksessä. Että vanhus häiritsee muita potilaita. Valittaa. Pyytää apua vessassa käyntiin (miksi ei laitettu vaippoja???)

Ja minä, onneton luuseri jätin tämän itkevän vanhuksen sinne kun täytyi lähteä osastolle. Kerran aikaisemmin minulla on ollut halu lyödä ilkeää ihmistä, nyt tuli toisen kerran pläjäyttämisen mieliteko.

Miten sairaanhoitaja kehtaa huutaa 91 -vuotiaalle vanhalle ihmiselle. Sitä en tule koskaan tajuamaan. Miksi niin ilkeä ihminen yleensäkään hakeutuu alalle jossa tarvitaan inhimillisyyttä.

Olen itkenyt koko viikonlopun. En tiedä miten vanhuksen kävi. Olen täynnä vihaa huutajaa kohtaan, haistatan pitkät koko systeemille joka kohtelee vanhuksia kuin spitaalisia. Olen turhautunut että yksi ihminen ei voi tehdä mitään. Ja pettynyt että maailmasta on tullut tällainen paikka jossa inhimillisyys on sana historiankirjoissa.

16 kommenttia:

  1. Voi miten tulinkaan surulliseksi minäkin tuon kertomasi vanhuksen puolesta. Toivottavasti hän sai kuitenkin tarvitsemaansa hoitoa ja apua.

    VastaaPoista
  2. Todella surullinen tarina ja Tarina.
    Onneksi meiltä pitää hyvin harvoin lähettää ketään sairaalaan (viimeinen keino on sairaalaan meno) vaan tehko tulee meille.
    Toinen ihanuus on meidän lääkäri, joka ei lähetä vaan hoidamme "kotona" mummomme ja pappamme.
    Palautetta voi antaa sairaalalle hoitajan käytöksestä ja toimintatavasta.
    Iloisempaa mieltä alkaneelle viikolle!

    VastaaPoista
  3. Voi, että, bemu kulta, minusta tuo käytös on aivan normaalia nykyään ja jo äitini ollessa sairaalassa hoidossa. Tällaiseen kun kukaan ei puutu tai jos puuttuu, niin saa itse vihat päälle. Tällaisia sairaanhoitajia on siellä joukossa hyvin paljon! Mutta kaikesta huolimatta aurinkoista viikkoa sinulle lähettävät täältä aurinkoisesta Torreviejasta onnelliset mummi ja pappa.

    VastaaPoista
  4. Tiedän minkä terveyskeskuksen vuodeosastolta vanhus oli tuotu, mutta kun en tiedä hänen nimeään niin en voi kysyä miten hänelle kävi. Tiedän sen, että sydämen rytmin siirto on rankka fyysinen toimenpide, ja olisin halunnut tietää hänen vointinsa.
    Ja todellakin, tämä oli yksi mätä omena joukossa, kaikki eivät ole samanlaisia, mutta yksikin riittää.
    Toisaalta taas olet Helena aivan oikeassa, tämän tyylinen käytös on valitettavan yleistä sairaaloissa. Niin paljon olen aikaani siellä viettänyt että aina jotakin pahaa mieltä aiheuttavaa olen nähnyt, mutta tämä oli kyllä huippu kaikesta näkemästäni ja kuulemastani.

    Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille ja rauhallista itsenäisyyspäivää! Hauska kuulla että mummi ja pappa ovat onnellisia :))

    VastaaPoista
  5. Sattuu sydämeen tuommoinen hoitaja, soita sen osaston ylihoitajalle, tuo on ihan törkeää käytöstä.. Koeta nyt saada oma olos helpottumaan , rankka kokemus tuo, halaan siuta ja rapsuta kisulia

    VastaaPoista
  6. juuu....nykyäänhän ihmisiä kohdellaan objekteina ja kuluina, noin muutenkin....eikä mitään väliä, mitä suusta pääsee.

    VastaaPoista
  7. Kiva kuulla että Sinun kohdallasi on hyvin.
    Pahamieli tuli lukiessa tuota tarinaa,vanhus yksin kipuineen olisi kyllä ansainnut parempaa kohtelua.Hoitajia sattuu olemaan monenlaisia jotku jo läsnä olollaan saavat ihmisen tuntemaan paremmaksi.
    Äitini aikoinaan joutui viettämään viimeiset kuukaudet vuodeosastolla ja siellä oli yksi hoitaja jota useampikin potilas pelkäsi.Eikä ollut sen kohteliaampi meille vierailijoillekkaan.

    VastaaPoista
  8. Lähetin sähköpostiviestin päivystyspolille jossa kerroin tapahtuneen; ajan, paikan, tiedot ja hoitajan. Korostin vielä että vaikka ikää oli jo paljon, vanhus osasi erittäin hyvin tuoda esiin asiansa eikä hän missään nimessä ollut dementoitunut eikä valittanut turhaan. En oikein usko että kukaan persaustaan liikuttaa sen meilin takia, mutta se oli ainoa mitä pystyin tekemään :((
    Kolmen päivän aikana tapasin monta mukavaa ja huolehtivaa hoitajaa, joten on sääli että yksi tuollainen jätti jälkeensä pahan olon ja tavallaan lyttäsi toisten työn.
    Tuntuu että paha olo ei ole vieläkään päästänyt otteestaan; sen verran lujaa tuo tapaus järkytti

    VastaaPoista
  9. Paha mieli tuli itsellekin tuota lukiessa =( Toivottavasti vanhus on kuitenkin saanut apua ja selvinnyt tilanteesta. Mutta tiedätkö mitä? Nykyään ihmiset ovat todella niin välinpitämättömiä, että kaikki eivät sinun asemassasi olisi edes kiinnittäneet vanhukseen huomiota. Moni on niin keskittynyt oman napansa tuijotteluun, ette juuri muita huomaa. Onneksi "suojelusenkeleitäkin" vielä löytyy.

    VastaaPoista
  10. Haa, nyt iltapäivällä sain tiedon mihin asiasta ilmoitan ja josta se menee eteenpäin ja jonka jälkeen ko. hoitaja joutuu puhutteluun. Sivullinenkin voi siis tehdä asialle jotain :))))
    Niin valitettavan totta miten vähän toisista ihmisistä huolehditaan. Kaupungissa saatetaan kulkea sairaskohtauksen saaneen ihmisen ohi, ajatellaan että kännissä tuo varmaan vain on. Parasta olisi ainakin tarkistaa tilanne, eikä se humaltunutkaan suojassa ole jos on pakkaspäiviä.
    Katsotaanpas kuinka käy; minä alan kirjoittamaan taas meiliä!

    VastaaPoista
  11. Surullista, tuntuu kun vanhenee pitäisi muuttua robotiksi, toimia koneellisesti, eikä ainakaan pyytää apua pahaan oloon tai kysellä mitään. Toivottavasti palaute menee perille huonosta käytöksestä. Hyvä bemu.

    VastaaPoista
  12. Hienoa että sait asiaa eteenpäin.

    VastaaPoista
  13. Heissan, mukavaa ja rauhallista joulua, Teemulle kans :)

    VastaaPoista
  14. Mukavaa tapani-iltaa ja loppuvuotta!

    VastaaPoista